Tässä on esitetty lyhyesti retkieni kulku. Siitä saa käsityksen tarvittavista välineistä ja harjoitusten järjestyksestä. Harjoitukset on selitetty laajemmin Harjoitukset-sivuilla. Katso myös kirjallisuus ja vinkkilistaa jos haluat lisätietoa jostain aiheesta.
Retkeä suunniteltaessa ohjaaja tutkii materiaaleja ja valitsee sopivat tehtävät. Sitten kannattaa käydä retkipaikalla: tehdä huomioita mikä sopii ympäristöön, valita sopiva järjestys ympäristön kannalta. Usein on hyvä valita pari paikkaa missä ollaan useamman tehtävän ajan.
Käynnin jälkeen ohjaaja palaa suunnittelemaan ja muuttaa ajateltua järjestystä tehtäväkokonaisuutta paremmin ympäristöön sopivaksi.
Ennen retkelle lähtöä kannattaa luokassa pitää alustus. Usein retkellä on vaikea kuunnella pitkiä selostuksia, joten osa taustoista aukeaa paremmin luokkaympäristössä. Alustus tuo tarkemmin selville mihin retken harjoitukset liittyvät. Retkellä palataan lyhyesti kuvaa näyttäen tunnilla laajemmin esitettyyn asiaan. Jokaisen harjoituksen yhteydessä on hyvä kerrata pääasia, mitä on tarkoitus oppia – ravintoketju, vedenkierto…
Metsäretki:
Alustus luokassa: Juttele ryhmän kanssa metsän eläimistä, syötävistä marjoista ja puista sekä vuodenaikaan liittyvistä havainnoista. Näytä harjoituskuvia ja keskustele niiden pohjalta. Kenties ryhmäläiset osaavat kertoa jostakin eliöstä omia kokemuksia tai tietoja.
Kerro tarina lähialueen eläimistä; katsokaa video metsästä/eläimistä; kerää oppilailta havaintoja eläimistä tai vuoden aikaan liittyen
Anna ohjeet retkellä toimimisesta: vaatteet, evästely ja roskista huolehtiminen, luonnon kunnioitus: eläiten tarkkailu, kasvien poiminta
Mukaan
luupit, vaaleakangas, valitut kuvakortteja (eläin, kasvi ja ravintoketju), valitut toimintakuvat (kuuntelu, haistelu/tunne ja puun kosketus sekä etsi lajeja), rasioita/munakennoja keräilyyn,erilaisia luonnonesineitä pussissa(voi kerätessä näyttää mitä on itse “löytänyt” tai lisätä lakanalle tutkittavaksi), tuoksupurkit
Lisäksi jos haluat: ravintoketju pyykkipojat, luontosoittimia, kulkunen(voi herättää ryhmän huomion, kutsua kuuntelun jälkeen kokoon), luonnon esineet kim-leikkiin, luonnonesineet ryhmäjakakoa varten, nauhoja hippaleikkiin ja sokkoon, maahyönteisten määrityskaavio,pelikortteja kasvesta, eläimistä, hyönteisistä, määrityskirja esimerkiksi linnuista/hyönteisistä
Retkellä
Kulkekaa rauhallisesti, havainnoikaa ja tehkää tehtäviä ryhmän mukaan. Pysähtykää hyvään paikkaan tekemään useita harjoituksia ja laajemmin tutkimaan metsää. Jokaisen tehtävän kohdalla on hyvä kerääntyä piiriin tai kaareen, jossa annetaan ohjeet yhteisesti ja näytetään tehtävään liittyvä kuva(t).
*Tutkikaa luupilla ja ilman luuppia puita: Puun kosketus-tehtävät+puulajikortit
*Kerätkää kankaalla luonnonesineitä ja tutkikaa niitä: käpyjä, keppejä, lehtiä, sieniä ym. Ohjaaja kertoo tiedoistaa metsästä esineiden avulla: oravan syömä käpy, kaarnakuoriaisten kirjoma kaarna, kääpä….
*Kankaalle voi kerätä myös teeman mukaan esineitä kuten eri puiden osia, eläinten ruokia, värejä…
*Nimetään lajeja, värejä ja tuntoja kankaalla olevista luonnon esineistä.
*Tunne kierros, tunne-kuvataulu: kierrätäkää erilaisia luonnonesineitä piirissä ja tunnustelkaa, haistelkaa ja tutkikaa.
Kävelkää pieni matka ja huomioikaa matkalla kuusia.
*Pysähdytään pohtimaan yhdessä kuusen kasvua: Kuusen elämä kortit. Miten ollaan itse taimi, iso kuusi ja kaatunut kuusi? Mitä kuusi merkitsee metsän eläimille?
Kulkekaa taas vähän matkaa monimuotoisen metsäalueen luokse, jonne ohjaaja on piilottanut etukäteen rajatulle alueelle kuvakortteja.
*Eläimet piilossa, etsi laji/etsi väri – kuvataulu: oppilaat etsivät piilotetut eläinkortit. Kortit tuodaan kankaalle ohjaajan luo. Kerääntykää piiriin kankaan ympärislle tunnistamaan eläimiä, tekemään ravintoketjuja ja kertomaan niistä tietoja.
*Ravintoketju-kuvataulu: Järjestelkää kuvakortteja ravintoketjuiksi ja -verkoiksi. Pelikortteja kasveista ja pikkueläimistä voi käyttää rinnalla.
*Jaa oppilaille roolit: kasvi, kasvinsyöjä ja peto (esimerkiksi:käpy, orava tai näätä)leikkikää ravintoketjuhippaa.
*Hyönteiset kuvataulu: Etksikää hyönteisiä kivien alta ja puiden koloista, tutkikaa määrityskaaviota, muodostakaa yhdessä hyönteisiä
*Kuuntelu-kuvataulut: kunnelkaa metsän ääniä ja rauhoittukaa oman puun alla, pienissä ryhmissä tai kaikki yhdessä silmät kiinni. Jutellaan kuullusta.
Tuottakaa itse musiikkia metsän soittimilla. Tehkää konsertti matkimalla metsän ääniä.
Vesiretki
Alustus luokassa: Kerro alueen eläimistä sekä kysele ryhmäläisten tietoja/kokemuksia retkiympäristöstä. Kerro mitä tiedät elinympäristöstä, johon ollaan menossa (järven ranta, joki, meri, kosteikko). (kirjallisuus ja vinkit osiosta löydät tietoa) Selitä vesistöön vaikuttavia uhkia kuten esimerkiksi valuma-alueen merkitys, rehevöityminen, myrkkyjen kerääntyminen ravintoketjussa. (ks. esimerkki valuma-alueita kirjallisuus ja vinkit osiossa) Näytä harjoituskuvia ja keskustele niiden pohjalta ryhmän kanssa. Näytä netistä vesihyönteisten, kalojen ja yleisempien vesilintujen kuvia.
Tässä vinkkejä eliöistä, joiden kuvia voi katsoa luokassa ennen ja jälkeen retken. Osa lajeista esiintyy lajikuvissa.
pikkueläimiä:
jokinfo: malluainen, vesisiira, sukeltaja, vesiäinen, vesipunkki, vesimittari
googlen kuvahaulla: 1.suomen vesihyönteiset 2.korennon toukka 3.sääksen toukka – siten näette yleisempiä lajeja mitä joista saa. Tutkikaa yleisesti kuvia ja retken jälkeen tarkemmin lajien kuvia, joita on löydetty
nilviäisiä: jokisimpukka, sinisimpukka, raakku, kotilot
sammakko eläimiä ja matelijoita: rantakäärme, sammakko, rupisammakko
vesilintuja: heinäsorsa, telkkä, haapana, joutsen, valkoposkihanhi, silkkiuikku, lokit . Ainakin nuo kannattaa katsoa. Lisäksi voi poimia retkialuetta kuvaavasta nettisivulta tai kirjasta muutaman lisää – tutki ryhmän kanssa mitä mikin lintu syö ja miltä näyttää naaras ja uros
kaloja: ahven, hauki, taimen/lohi, silakka/muikku
nisäkkäitä: norppa(meri ja Saimaan – vain Saimaalla), saukko, minkki, hiiri, orava ja kettu
Anna ohjeet retkellä toimimisesta: vaatteet, evästely ja roskista huolehtiminen, luonnon kunnioitus: eläiten tarkkailu, kasvien poiminta, välineiden käyttö yleisesti(kirjallisuus ja vinkit osioissa on kuvia, joilla voi antaa ohjeita pukemisesta ja toiminnoista)
Mukaan
haavit(4-5haavia/10 op) ja tyhjiä muovisia vesiastioita(iso astia – 6l akvaario ja muutamia purkkeja tai pienempiä rasioita), juomapullo, jossa kraanavettä luupit, pinsetit, pitkävartinen lusikka, lasipurkkien kansia, puulaji-kortteja, lämpömittari, puiset/pahviset kehykset, kuvia vesieliöistä, järven/meren pohjan kaavakuva
Lisäksi: erivärisiä sinisiä nauhoja hippaleikkiin ja sinisiä palloja tai kangastilkkuja kuvaamaan vettä eri olomuodoissa, valkoinen kangas, ruskea kangastilkku, kalapelikortit, vesieliöiden määrityskaavio, vesihyönteiskirja, ph-indikaattori nauha, pitkä naru joen leveyden mittaamiseen, naruun kiinnitetty metallilevy(lasketaan veteen ja mitataan näkösyvyyttä), pieni pullo vihreää karamelliväriä/muuta luonnon väriä
Retkellä
Kulkekaa rauhallisesti järven, meren tai joen rantaa. Tutkikaa matkalla yhdessä ryhmän kanssa puita, pysähtykää kuuntelemaan veden ääniä ja havainnoikaa eläimiä ja kasveja.
Vesiympäristöretken voi myös tehdä kosteikolle. Silloin ette ehkä voi juuri ottaa vesinäytteitä, mutta lintuja saattaa näkyä enemmän ja voitte keskittyä niihin.
* Vedenkierto: Kerro harjoituksen alussa miten vesi kiertää. Kierrättäkää piirissä sinisävyisiä palloja, jotka kuvaavat vettä purossa, joessa,järvessä, sateessa ja meressä. Eri sinisen sävyisiä tilkkuja voi laskea vuorotellen ruskean tilkun päälle tai viereen ja kertoa vedestä eri olomuodoissa. Leikkikää vedenkiertohippaa.
*Rannalla: Ryhmä tutkii ympäristöä luupeilla. Sillä aikaa kun ohjaaja levittää välineet, jos sitä ei voi tehdä valmiiksi. Jaa ryhmä pikkuryhmiin: haavijat, ympäristön piirtäjät/havainnoijat, lajikuvat, rantakasvit…jotta kaikilla on tekemistä eikä haavijoita ole kerralla liikaa.
Ottakaa yhdessä ja vapaaehtoisen avustuksella muutama vesinäyte ja tehkää osa seuraavista tutkimuksista:
- Verratkaa joen,järven tai meren vettä kraanaveteen. Purkilla kauhaistaa vettä pinnasta ja verrataan kraanaveteen juomapullossa
- Mitatatkaa lämpötila: pidetään lämpömittaria vesipurkissa ja verrataan ilman lämpötilaan (otetaan huomioon, että mittari voi regoida tuulettomuutteen, käden lämpöön…ja antaa virhelukemia); ph mitataan laskemalla indikaattorinauha purkkiin ja vertaamalla rasiassa olevaan värimittariin.
- Mitatatkaa joen levys pitkän narun avulla jos kummallekin puolelle pääsee joku ryhmän jäsenistä.
- Mitatkaa näkösyvyys laskemalla metallinen vaalea laatta narun varassa veteen ja havainnoimalla milloin sitä ei enää kykene näkemään.
- Mitatkaa ph. laskemalla indikaattoripaperi vesipurkkiin ja verratkaa mittataulukkoon rasiassa.
- Havainnollista veden likaantumista täyttämällä purkki tutkittavalla vedellä ja tiputtamalla sinne sitten karamelliväriä. Samalla voit kertoa oppilaille miten likavesi valuu pelloilta, tehtaasta tai kaivoksista ojiin ja sieltä jokiin ja järviin ja lopulta mereen. Veden likaantuminen vaikuttaa vesieliöiden elämään – jopa voi tappaa joen tai järven elämän. Myös esimerkiksi ruoppaus ja soiden ojitus muuttavat vesiympäristöjä.
Täytä akvaario oppilaiden avustuksella puoleenväliin joki/järvi/merivedellä(ota aivan pinnasta, jotta mutaa ei tule; voit myös lisätä yhden pullollisen kraanavettä luonnonveden sekaan)
Haavijat ryhmittyvät rantaa eri kohtiin ja haavivat niin että haaviin tulee myös kasveja ja joen pohjamutaa. Aivan pintavedestä harvoin tulee mitään. Etsikää mudasta ja kasvien seasta pinsettien tai lusikan avulla tuliko haaviin vesielijöitä. Haavia voi kopauttaa myös akvaarion reunaan, mutta on huomioitava, että akvaario täyttyy helposti maaineksesta ja vesi samenee. Eliöitä ei siis enää näe/löydä akvaariosta. Pienellä akvaariohaavilla voi haavia akvaariosta eliöitä varovasti tutkittavaksi.
Kun eliötä tutkitaan se lasketaan lasipurkin kannelle, jossa on hieman vettä tai annetaan uida pienemmässä muovipurkissa. Kannella hyönteistä voi katsoa luupilla. Älä pidä eliöitä kuin hetken kädessäsi/kuivalla kannella – ne tarvitsevat vettä ja kuivuvat nopeasti!
Usein löytyy kotiloita, isoja hyönteisiä (sauvalude), sammakkoja tai jopa nähdään käärme. Sammakot ja isot hyönteiset huomioidaan ja kirjataan ylös haavissa tai rannalla, mutta päästetään samantien vapaaksi. Kotiloita voi pitää hetken tyhjässä purkissa(ei kantta!).
Toisten haaviessa osa tutkii rannan kasveja, piirtää havaintoja tai vaikka kuutelee vettä. Kuvakorteilla voi pieni ryhmä tehdä ravintoketjuja. Ryhmiä vaihdetaan niin että kaikki saavat haavia.
*Näytä veden kaavakuva ja pyri tunnistamaan hyönteisiä ja rannalla liikkuvia lintuja tai nisäkkäitä. Hyönteisistä voi ottaa kuvia
*Kaikki eliöt päästetään vapaaksi tutkimisen jälkeen! Usein oppilaat haluavat osallistua vapautustalkoisiin yhtä innokkaasti kuin haavimiseen.
*Etevimmillä ryhmillä on mukana myös vesihyönteisten määrityskaavio ja vesihyönteiskirjoja, joiden avulla tunnistetaan eliöitä.
*Lopuksi vielä rajataan kehyksillä kauniita kohtia rannalta.
Jos vesitutkimukset tuntuvat vierailta niin saat lisätietoa: Järven rannalla Naturewatch